| Oppimistyylit
Täyttämäsi
testi pohjautuu professori David A. Kolbin kokemuksellisen oppimisen
teoriaan, jonka pohjalta Peter Honey ja Alan
Mumford vuonna 1992 laativat erityisen kyselylomakkeeseen.
Lomake oli tarkoitettu työkaluksi henkilökohtaisen oppimistyylin
ja sen suhteellisten vahvuuksien arviointiin. Kysymykset koskevat
yleisiä asenteita, sillä useimmat meistä eivät olet tulleet
tietoisesti ajatelleeksi kysymystä omasta oppimistyylistään.
Niinpä suoraan erilaisia oppimistyylejä käsittelevä kysely ei
olisikaan kovin informatiivinen.
Seuraavassa käydään lyhyesti läpi
erilaisia oppimistyylejä ja käsitellään toimia, joilla niitä
voitaisiin mahdollisimman hyvin hyödyntää ja kehittää. Lisätietoja
erilaisista oppimistyyleistä ja niiden tutkimisesta ja
soveltamisesta saat esimerkiksi Tenviesti
Oy:n kouluttajilta.lien
jako
Oppimistyylit on tässä jaoiteltu
neljäksi eri pääryhmäksi. Käytännön elämässä jako ei
tietenkään ole näin selkeän yksiselitteinen. Kuhunkin
oppimistyyliin liittyy oma ensisijainen käyttäytymismallinsa
seuraavasti:
OSALLISTUJA: Keskittyy uusien
kokemusten hankkimiseen
Osallistuja elää nykyhetkessä,
"tässä-ja-nyt". Tyylilleen uskollisena hän haluaa
kokeilla kaikkea mahdollista. Hän on taipuvainen toimimaan ensin ja
ajattelemaan vasta jälkeenpäin. Hän nauttii
tajunnanvirtatekniikoista ja aivoriihistä, on luonteeltaan
seurallinen ja pitkästyy herkästi asioiden hitaaseen etenemiseen.
TARKKAILIJA: Keskittyy
hankkimiensa kokemusten pohdiskeluun
Tarkkailija jättäytyy mielellään
taka-alalle pohdiskelemaan asioita hankkimansa tiedon ja kokemusten
pohjalta. Hän on hyvin harkitsevainen ja varovaisuuteen
taipuvainen. Hän kuuntelee muita ja tekee heistä havaintoja, pitää
itse omista toimistaan matalaa profiilia ja on suvaitsevainen muita
kohtaan.
PÄÄTTELIJÄ: Keskittyy päätelmien
tekoon loogisella ajattelulla
Päättelijä yhdistää mielellään
teoriat ja käytännön kokemukset ja tekee näiden perusteella omat
päätelmänsä. Hänen toimintansa on loogista ja
kokonaisvaltaista. Usein hänellä on taipumusta täydellisyyden
tavoitteluun ja pitkälliseen harkintaan mahdollisimman suuren
varmuuden saavuttamiseksi ennen käytännön toimiin ryhtymistä.
TOTEUTTAJA: Keskittyy ideoiden
ja teorioiden toteuttamiseen
Toteuttaja haluaa kokeilla uusia
ideoita ja teorioita selvittääkseen, toimivatko ne käytännössä.
Hän ryhtyy herkästi tuumasta toimeen ja on kärsimätön asioiden
tyhjänpäiväiseen märehtimiseen. Hän on käytännöllinen
ongelmien ratkoja, jonka mielestä aina on olemassa jokin uusi,
parempi ja toimivampi tapa asioiden ratkaisemiseks i.
Ei
ole olemassa yhtä ainutta oikeaa oppimistyyliä tai -asennetta.
Silti on tärkeää pyrkiä saavuttamaan jonkinlainen tasapaino eri
tyylien välillä koottaessa tiimejä ja työryhmiä jonkin asian
toteuttamiseksi.
Tämän selvityksen yhteydessä
tehdyn testin yhtenä tarkoituksena oli antaa Sinulle tilaisuus
selvittää oma oppimistyylien jakaumasi ja ratkaista
omakohtaisesti, mitkä ovat oman itsesi kannalta parhaat mahdolliset
oppimisen keinot. Tietenkin on mahdollista muuttaa omia
oppimistyylejään. Monet ovat kehittäneet jotakin suhteellisesti
heikkoa tyyliään edistääkseen oppimiskykyään. Myös ympäristönvaihdos
- esimerkiksi siirtyminen koulusta yliopistomaailmaan tai työpaikasta
toiseen - voi aiheuttaa muutoksia eri oppimistyylien
painopisteissä.
On myös mahdollista antaa testissä
tietoisesti vääriä vastauksia, jolloin koko oppimistyylien
jakauma vääristyy. Koska testin tarkoituksena kuitenkin on
ainoastaan tiedon hankkiminen omasta itsestäsi, kaikki tällainen vääristely
on pelkästään itsesi pettämistä ja siksi aivan turhaa. Eri
ihmisillä voi myös olla erilainen käsitys omien itsearvioidesi
todenmukaisuudesta, sillä eri asiayhteyksissä ja olosuhteissa
toimintasi ja kulloisetkin roolisi voivat olla hyvinkin toisistaan
poikkeavia.
Jos haluat tehdä mahdollisimman
luotettavan itsearvion, Sinun kannattaa pyytää muilta ihmisiltä
palautetta ja verrata sitä omiin arvioihisi. On myös tärkeää
ymmärtää, että oppimistyylien pääryhmät ja niistä käytetyt
nimikkeet voivat olla osittain harhaanjohtavia. Testin toteutus
perustuu kokemusperäisiin keskiarvoihin, joiden ympärille
muodostuu hyvinkin erilaisten vaihtoehtojen verkosto.
Oppimaan oppiminen
on yksi tämän päivän tärkeimmistä
perustaidoista, jonka merkitys on korostunut sitä mukaa kuin elinikäisestä
oppimisesta on tullut keskeinen inhimillinen arvo. Oppimistaidon määrittely
on kuitenkin vaikeaa, sillä eri oppimistyylejä edustavilla
ihmisillä parhaat oppimisen tavat vaihtelevat suuresti.
Oppimisen malleja on tutkittu
laajasti ja perusteellisesti, ja tutkimusten tulokset ovat
ristiriitaisuuksistaan huolimatta osoittautuneet suurissa linjoissa
varsin yhdenmukaisiksi. Tämä testi pohjautuu ns. Kolbin
oppimismalliin, jossa oppiminen liittyy tiukasti käytännön
kokemuksiin. Kolbin mallin oletuksia ovat, että oppijalla on jo työ-
tai toimintakokemusta, että hänellä on taitoja arvioida omaa
toimintaansa ja että hän on motivoitunut kehittämään itseään.
Seuraavassa esitetään
luettelonomaisesti joitakin tapoja, jotka ovat luontevimpia eri
oppimistyylien edustajille.
OSALLISTUJA oppii parhaiten...
- saamalla mahdollisimman paljon
uusia kokemuksia ja oppimistilaisuuksia
- toimimalla välittömästi,
"tässä ja nyt -periaatteella"
- toimimalla työryhmässään
johtavassa roolissa
- saamalla mahdollisimman suuret
toimintavapaudet uusien ideoiden kehittelemiseksi
- käymällä käsiksi suoraan
toimeen
- toimimalla ryhmässä yhdessä
muiden kanssa.
TARKKAILIJA oppii parhaiten...
- saamalla riittävästi aikaa ja
tilaisuuksia asioiden pohdiskelemiseksi
- pysyttelemällä taka-alalla
tapahtumien keskipisteestä
- saamalla tilaisuuden ajatella
ensin ja toimia vasta sitten
- pohdiskelemalla erilaisia
vaihtoehtoja
- tuottamalla tarkkaan mietittyjä
raportteja
- vaihtamalla ajatuksia ja
mielipiteitä muiden ihmisten kanssa
- toimimalla oman aikataulunsa
mukaan, ilman tiukkoja aikarajoja.
PÄÄTTELIJÄ oppii parhaiten...
- työskentelemällä järjestelmien,
mallien, konseptien ja teorioiden parissa
- saamalla tilaisuuden tehdä
olettamuksia ja miettiä tutkimustapoja
- toimimalla älyllisesti
vaativassa ympäristössä
- työskentelemällä tarkoin
strukturoitujen, rakenteellisten menettelytapojen mukaisesti
- tilanteissa, joissa vaaditaan
loogisuutta ja rationaalisuutta
- saamalla tilaisuuden tehdä
selvityksiä onnistumisten ja epäonnistumisten syistä ja
taustoista
- käsittelemällä monimutkaisia
tilanteita tai ongelmia.
TOTEUTTAJA oppii parhaiten...
- tilanteissa, joissa on
mahdollista selkeästi erottaa ongelmat ja niiden ratkaisut
- saamalla riittävästi opastusta
erilaisten tekniikoiden ja ratkaisumallien käytöstä
- saamalla välitöntä palautetta
kokeiluistaan omien erikoisalojensa huipputaitajilta
- saamalla opastusta tekniikoista
ja ratkaisumalleista, joita voi itse soveltaa omalla tavallaan
- saamalla tilaisuuden soveltaa
oppimaansa käytäntöön
- painottumalla käytännön
asioihin.
Oppimisessa on aina kyse syklisestä
tapahtumasta, johon liittyy kokemusten hankkimista, päätelmien ja
johtopäätösten tekemistä ja suunnittelua. Oma optimaalinen
oppimistapasi on eri oppimistyylien mahdollisimman tasapainoinen
yhdistelmä. Tämän tasapainon koostumus vaihtelee eri tilanteissa
ja asiayhteyksissä.
Jos kuitenkin jonkin osa-alueen
painoarvo on erityisen vahva tai poikkeuksellisen vähäinen, tämä
voi pahimmillaan vaikuttaa kielteisellä tavalla itse
oppimisprosessiin. Sellaisessa tapauksessa voi olla syytä harkita
erityisesti heikompien osa-alueiden kehittämistä. Eri
oppimistyylien heikkouksia voidaan pelkistetysti kuvata seuraavasti:
Heikko OSALLISTUJA
Henkilö, jonka oppimistyylissä
Osallistujan painoarvo on hyvin heikko, on taipuvainen pelkäämään
epäonnistumista, virheiden tekemistä ja naurunalaiseksi
joutumista. Hän on innokas kokeilemaan kaikkea uutta, mutta heikko
itsetunto saa hänet suhtautumaan elämään ja sen vastoinkäymisiin
liioitellun vakavasti.
Osallistuja-tyylin painoarvoa on
mahdollista lisätä esimerkiksi
- uskaltautumalla kokeilemaan
jotakin täysin uutta
- ryhtymällä rohkeasti
keskusteluun vähemmän tutuistakin aiheista
- harjoittelemalla mielenkiinnon
kohteen siirtämistä johonkin täysin vastakkaiseen aina puolen
tunnin välein
- pakottautumalla mukaan
parrasvaloihin
- harjoittelemalla ääneen
ajattelemista.
Heikko TARKKAILIJA
Henkilöllä, jonka oppimistyylissä
Tarkkailijan painoarvo on heikko, ei ole koskaan riittävästi aikaa
asioiden saattamiseksi valmiiksi. Hän haluaa edetä tasaisen
johdonmukaisesti vaiheesta toiseen. Hän on kärsimätön odottamaan
ja vastahakoinen ilmaisemaan asioita kirjallisessa muodossa. Hän
haluaa myös pitäytyä sitkeästi omassa toimintamallissaan kykenemättä
kuuntelemaan muita riittävän perusteellisesti.
Tarkkailija-tyylin painoarvoa on
mahdollista lisätä esimerkiksi
- harjoittelemalla ihmisten
tarkkailemista ja analysoimalla heidän ei-verbaalista viestintäänsä
- pitämällä päiväkirjaa,
johon kirjataan johtopäätökset päivän tapahtumista
- tutkimalla jonkin tapahtuman
(kokouksen, oppitunnin) keskeisiä käännekohtia
- hankkimalla tietoa uusista
asioista, vaikkapa kirjaston välityksellä
- harjoittelemalla mahdollisimman
viimeisteltyjen pikku kirjoitelmien tuottamista
- laatimalla johonkin
toimenpiteeseen liittyviä seikkaperäisiä puolesta/vastaan-luetteloita.
Heikko PÄÄTTELIJÄ
Henkilö, jonka oppimistyylissä Päättelijä
on hyvin heikko, hyväksyy kaikki saamansa tiedot spontaanisti
sellaisinaan, vailla kriittisyyttä. Hän panee liian suuren painon
intuitiiviselle asioihin suhtautumiselle ja subjektiivisuudelle ja
kieltäytyy noudattamasta mieltään kahlitseviksi kokemiaan
loogisia rakenteita.
Päättelijä-tyylin painoarvoa
on mahdollista lisätä esimerkiksi
- lukemalla jotakin
"vakavaa" tekstiä puoli tuntia päivittäin
- analysoimalla monimutkaisia
tilanteita ja niiden syy-seuraussuhteita
- harjoittelemalla epäjohdonmukaisuuksien
löytämistä muiden ihmisten perusteluista
- keräämällä jotakin asiaa
koskevia, toisilleen vastakkaisia näkökulmia ja etsimällä
niistä ydinkohdat
- opettelemalla laatimaan tehtäväluetteloita
päivittäisistä töistä
- esittämällä entistä enemmän
täsmentäviä kysymyksiä.
Heikko TOTEUTTAJA
Henkilö, jonka oppimistyylissä
toteuttaja on hyvin heikko, etsii epätoivoisesti täydellisiä
ratkaisuja ja yleispäteviä, kaikenkattavia tekniikoita ja
-toimintamalleja. Hän on taipuvainen lankeamaan liiallisiin
nautintoihin ja jättämään asiat keskeneräisiksi.
Toteuttaja-tyylin painoarvoa on
mahdollista lisätä esimerkiksi
- kehittämällä ja soveltamalla
tekniikoita ja rutiineja, joilla asiat voidaan toteuttaa
- kokeilemalla entisiä
toimintamalleja uusiin asioihin
- laatimalla yksityiskohtaisia
aikataulu- ja toimintasuunnitelmia
- tutkimalla muiden ihmisten
noudattamia menettelytapoja (esim. julkisessa esiintymisessä)
ja arvioimalla niitä kriittisesti
- pyytämällä tehtäväkohtaista
valmennusta alan ammattilaisilta
- heittäytymällä mukaan
johonkin "tee-se-itse"-projektiin.
| 
