Tri David A. Kolb

Organisaatiokäyttäytymisen professori David A. Kolbin kokemuksellisen oppimisen teoria perustuu ihmisen neljän valmiuden yhdistelmään: kykyyn osallistua ja hankkia käytännön kokemusta, kykyyn tarkkailla ja tehdä johtopäätöksiä, käsitteellisen päättelyn kykyyn ja kykyyn soveltaa ja kokeilla asioita käytännössä. 

Sittemmin mm. Peter Honey ja Alan Mumford sekä monet muut tutkijat ovat kehittäneet edelleen Kolbin ajatuksia oppimistyylien vaikutuksesta oppimisprosessiin.

Katso lisätietoja David A. Kolbista.

Oppimistyylit

Täyttämäsi testi pohjautuu professori David A. Kolbin kokemuksellisen oppimisen teoriaan, jonka pohjalta  Peter Honey ja Alan Mumford vuonna 1992 laativat erityisen kyselylomakkeeseen. Lomake oli tarkoitettu työkaluksi henkilökohtaisen oppimistyylin ja sen suhteellisten vahvuuksien arviointiin. Kysymykset koskevat yleisiä asenteita, sillä useimmat meistä eivät olet tulleet tietoisesti ajatelleeksi kysymystä omasta oppimistyylistään. Niinpä suoraan erilaisia oppimistyylejä käsittelevä kysely ei olisikaan kovin informatiivinen.

Seuraavassa käydään lyhyesti läpi erilaisia oppimistyylejä ja käsitellään toimia, joilla niitä voitaisiin mahdollisimman hyvin hyödyntää ja kehittää. Lisätietoja erilaisista oppimistyyleistä ja niiden tutkimisesta ja soveltamisesta saat esimerkiksi Tenviesti Oy:n kouluttajilta.lien jako

Oppimistyylit on tässä jaoiteltu neljäksi eri pääryhmäksi. Käytännön elämässä jako ei tietenkään ole näin selkeän yksiselitteinen. Kuhunkin oppimistyyliin liittyy oma ensisijainen käyttäytymismallinsa seuraavasti:

OSALLISTUJA: Keskittyy uusien kokemusten hankkimiseen

Osallistuja elää nykyhetkessä, "tässä-ja-nyt". Tyylilleen uskollisena hän haluaa kokeilla kaikkea mahdollista. Hän on taipuvainen toimimaan ensin ja ajattelemaan vasta jälkeenpäin. Hän nauttii tajunnanvirtatekniikoista ja aivoriihistä, on luonteeltaan seurallinen ja pitkästyy herkästi asioiden hitaaseen etenemiseen.

TARKKAILIJA: Keskittyy hankkimiensa kokemusten pohdiskeluun

Tarkkailija jättäytyy mielellään taka-alalle pohdiskelemaan asioita hankkimansa tiedon ja kokemusten pohjalta. Hän on hyvin harkitsevainen ja varovaisuuteen taipuvainen. Hän kuuntelee muita ja tekee heistä havaintoja, pitää itse omista toimistaan matalaa profiilia ja on suvaitsevainen muita kohtaan.

PÄÄTTELIJÄ: Keskittyy päätelmien tekoon loogisella ajattelulla

Päättelijä yhdistää mielellään teoriat ja käytännön kokemukset ja tekee näiden perusteella omat päätelmänsä. Hänen toimintansa on loogista ja kokonaisvaltaista. Usein hänellä on taipumusta täydellisyyden tavoitteluun ja pitkälliseen harkintaan mahdollisimman suuren varmuuden saavuttamiseksi ennen käytännön toimiin ryhtymistä.

TOTEUTTAJA: Keskittyy ideoiden ja teorioiden toteuttamiseen

Toteuttaja haluaa kokeilla uusia ideoita ja teorioita selvittääkseen, toimivatko ne käytännössä. Hän ryhtyy herkästi tuumasta toimeen ja on kärsimätön asioiden tyhjänpäiväiseen märehtimiseen. Hän on käytännöllinen ongelmien ratkoja, jonka mielestä aina on olemassa jokin uusi, parempi ja toimivampi tapa asioiden ratkaisemiseksi.

Ei ole olemassa yhtä ainutta oikeaa oppimistyyliä tai -asennetta. Silti on tärkeää pyrkiä saavuttamaan jonkinlainen tasapaino eri tyylien välillä koottaessa tiimejä ja työryhmiä jonkin asian toteuttamiseksi.

Tämän selvityksen yhteydessä tehdyn testin yhtenä tarkoituksena oli antaa Sinulle tilaisuus selvittää oma oppimistyylien jakaumasi ja ratkaista omakohtaisesti, mitkä ovat oman itsesi kannalta parhaat mahdolliset oppimisen keinot. Tietenkin on mahdollista muuttaa omia oppimistyylejään. Monet ovat kehittäneet jotakin suhteellisesti heikkoa tyyliään edistääkseen oppimiskykyään. Myös ympäristönvaihdos  -  esimerkiksi siirtyminen koulusta yliopistomaailmaan tai työpaikasta toiseen  -  voi aiheuttaa muutoksia eri oppimistyylien painopisteissä.

On myös mahdollista antaa testissä tietoisesti vääriä vastauksia, jolloin koko oppimistyylien jakauma vääristyy. Koska testin tarkoituksena kuitenkin on ainoastaan tiedon hankkiminen omasta itsestäsi, kaikki tällainen vääristely on pelkästään itsesi pettämistä ja siksi aivan turhaa. Eri ihmisillä voi myös olla erilainen käsitys omien itsearvioidesi todenmukaisuudesta, sillä eri asiayhteyksissä ja olosuhteissa toimintasi ja kulloisetkin roolisi voivat olla hyvinkin toisistaan poikkeavia.

Jos haluat tehdä mahdollisimman luotettavan itsearvion, Sinun kannattaa pyytää muilta ihmisiltä palautetta ja verrata sitä omiin arvioihisi. On myös tärkeää ymmärtää, että oppimistyylien pääryhmät ja niistä käytetyt nimikkeet voivat olla osittain harhaanjohtavia. Testin toteutus perustuu kokemusperäisiin keskiarvoihin, joiden ympärille muodostuu hyvinkin erilaisten vaihtoehtojen verkosto.

Oppimaan oppiminen on yksi tämän päivän tärkeimmistä perustaidoista, jonka merkitys on korostunut sitä mukaa kuin elinikäisestä oppimisesta on tullut keskeinen inhimillinen arvo. Oppimistaidon määrittely on kuitenkin vaikeaa, sillä eri oppimistyylejä edustavilla ihmisillä parhaat oppimisen tavat vaihtelevat suuresti.

Oppimisen malleja on tutkittu laajasti ja perusteellisesti, ja tutkimusten tulokset ovat ristiriitaisuuksistaan huolimatta osoittautuneet suurissa linjoissa varsin yhdenmukaisiksi. Tämä testi pohjautuu ns. Kolbin oppimismalliin, jossa oppiminen liittyy tiukasti käytännön kokemuksiin. Kolbin mallin oletuksia ovat, että oppijalla on jo työ- tai toimintakokemusta, että hänellä on taitoja arvioida omaa toimintaansa ja että hän on motivoitunut kehittämään itseään.

Seuraavassa esitetään luettelonomaisesti joitakin tapoja, jotka ovat luontevimpia eri oppimistyylien edustajille.

OSALLISTUJA oppii parhaiten...

  • saamalla mahdollisimman paljon uusia kokemuksia ja oppimistilaisuuksia
  • toimimalla välittömästi, "tässä ja nyt -periaatteella"
  • toimimalla työryhmässään johtavassa roolissa
  • saamalla mahdollisimman suuret toimintavapaudet uusien ideoiden kehittelemiseksi
  • käymällä käsiksi suoraan toimeen
  • toimimalla ryhmässä yhdessä muiden kanssa.

TARKKAILIJA oppii parhaiten...

  • saamalla riittävästi aikaa ja tilaisuuksia asioiden pohdiskelemiseksi
  • pysyttelemällä taka-alalla tapahtumien keskipisteestä
  • saamalla tilaisuuden ajatella ensin ja toimia vasta sitten
  • pohdiskelemalla erilaisia vaihtoehtoja
  • tuottamalla tarkkaan mietittyjä raportteja
  • vaihtamalla ajatuksia ja mielipiteitä muiden ihmisten kanssa
  • toimimalla oman aikataulunsa mukaan, ilman tiukkoja aikarajoja.

PÄÄTTELIJÄ oppii parhaiten...

  • työskentelemällä järjestelmien, mallien, konseptien ja teorioiden parissa
  • saamalla tilaisuuden tehdä olettamuksia ja miettiä tutkimustapoja
  • toimimalla älyllisesti vaativassa ympäristössä
  • työskentelemällä tarkoin strukturoitujen, rakenteellisten menettelytapojen mukaisesti
  • tilanteissa, joissa vaaditaan loogisuutta ja rationaalisuutta
  • saamalla tilaisuuden tehdä selvityksiä onnistumisten ja epäonnistumisten syistä ja taustoista
  • käsittelemällä monimutkaisia tilanteita tai ongelmia.

TOTEUTTAJA oppii parhaiten...

  • tilanteissa, joissa on mahdollista selkeästi erottaa ongelmat ja niiden ratkaisut
  • saamalla riittävästi opastusta erilaisten tekniikoiden ja ratkaisumallien käytöstä
  • saamalla välitöntä palautetta kokeiluistaan omien erikoisalojensa huipputaitajilta
  • saamalla opastusta tekniikoista ja ratkaisumalleista, joita voi itse soveltaa omalla tavallaan
  • saamalla tilaisuuden soveltaa oppimaansa käytäntöön
  • painottumalla käytännön asioihin.
Oppimisessa on aina kyse syklisestä tapahtumasta, johon liittyy kokemusten hankkimista, päätelmien ja johtopäätösten tekemistä ja suunnittelua. Oma optimaalinen oppimistapasi on eri oppimistyylien mahdollisimman tasapainoinen yhdistelmä. Tämän tasapainon koostumus vaihtelee eri tilanteissa ja asiayhteyksissä. 

Jos kuitenkin jonkin osa-alueen painoarvo on erityisen vahva tai poikkeuksellisen vähäinen, tämä voi pahimmillaan vaikuttaa kielteisellä tavalla itse oppimisprosessiin. Sellaisessa tapauksessa voi olla syytä harkita erityisesti heikompien osa-alueiden kehittämistä. Eri oppimistyylien heikkouksia voidaan pelkistetysti kuvata seuraavasti:

Heikko OSALLISTUJA

Henkilö, jonka oppimistyylissä Osallistujan painoarvo on hyvin heikko, on taipuvainen pelkäämään epäonnistumista, virheiden tekemistä ja naurunalaiseksi joutumista. Hän on innokas kokeilemaan kaikkea uutta, mutta heikko itsetunto saa hänet suhtautumaan elämään ja sen vastoinkäymisiin liioitellun vakavasti.

Osallistuja-tyylin painoarvoa on mahdollista lisätä esimerkiksi

  • uskaltautumalla kokeilemaan jotakin täysin uutta
  • ryhtymällä rohkeasti keskusteluun vähemmän tutuistakin aiheista
  • harjoittelemalla mielenkiinnon kohteen siirtämistä johonkin täysin vastakkaiseen aina puolen tunnin välein
  • pakottautumalla mukaan parrasvaloihin
  • harjoittelemalla ääneen ajattelemista.

Heikko TARKKAILIJA 

Henkilöllä, jonka oppimistyylissä Tarkkailijan painoarvo on heikko, ei ole koskaan riittävästi aikaa asioiden saattamiseksi valmiiksi. Hän haluaa edetä tasaisen johdonmukaisesti vaiheesta toiseen. Hän on kärsimätön odottamaan ja vastahakoinen ilmaisemaan asioita kirjallisessa muodossa. Hän haluaa myös pitäytyä sitkeästi omassa toimintamallissaan kykenemättä kuuntelemaan muita riittävän perusteellisesti. 

Tarkkailija-tyylin painoarvoa on mahdollista lisätä esimerkiksi

  • harjoittelemalla ihmisten tarkkailemista ja analysoimalla heidän ei-verbaalista viestintäänsä
  • pitämällä päiväkirjaa, johon kirjataan johtopäätökset päivän tapahtumista
  • tutkimalla jonkin tapahtuman (kokouksen, oppitunnin) keskeisiä käännekohtia
  • hankkimalla tietoa uusista asioista, vaikkapa kirjaston välityksellä
  • harjoittelemalla mahdollisimman viimeisteltyjen pikku kirjoitelmien tuottamista
  • laatimalla johonkin toimenpiteeseen liittyviä seikkaperäisiä puolesta/vastaan-luetteloita.

Heikko PÄÄTTELIJÄ 

Henkilö, jonka oppimistyylissä Päättelijä on hyvin heikko, hyväksyy kaikki saamansa tiedot spontaanisti sellaisinaan, vailla kriittisyyttä. Hän panee liian suuren painon intuitiiviselle asioihin suhtautumiselle ja subjektiivisuudelle ja kieltäytyy noudattamasta mieltään kahlitseviksi kokemiaan loogisia rakenteita. 

Päättelijä-tyylin painoarvoa on mahdollista lisätä esimerkiksi

  • lukemalla jotakin "vakavaa" tekstiä puoli tuntia päivittäin
  • analysoimalla monimutkaisia tilanteita ja niiden syy-seuraussuhteita
  • harjoittelemalla epäjohdonmukaisuuksien löytämistä muiden ihmisten perusteluista
  • keräämällä jotakin asiaa koskevia, toisilleen vastakkaisia näkökulmia ja etsimällä niistä ydinkohdat
  • opettelemalla laatimaan tehtäväluetteloita päivittäisistä töistä
  • esittämällä entistä enemmän täsmentäviä kysymyksiä.

Heikko TOTEUTTAJA

Henkilö, jonka oppimistyylissä toteuttaja on hyvin heikko, etsii epätoivoisesti täydellisiä ratkaisuja ja yleispäteviä, kaikenkattavia tekniikoita ja -toimintamalleja. Hän on taipuvainen lankeamaan liiallisiin nautintoihin ja jättämään asiat keskeneräisiksi.

Toteuttaja-tyylin painoarvoa on mahdollista lisätä esimerkiksi

  • kehittämällä ja soveltamalla tekniikoita ja rutiineja, joilla asiat voidaan toteuttaa
  • kokeilemalla entisiä toimintamalleja uusiin asioihin
  • laatimalla yksityiskohtaisia aikataulu- ja toimintasuunnitelmia
  • tutkimalla muiden ihmisten noudattamia menettelytapoja (esim. julkisessa esiintymisessä) ja arvioimalla niitä kriittisesti
  • pyytämällä tehtäväkohtaista valmennusta alan ammattilaisilta
  • heittäytymällä mukaan johonkin "tee-se-itse"-projektiin.
©2010 TenViesti Oy Modicum. Kaikki oikeudet pidätetään. | Alkusivu | Yhteystiedot | Palvelut | Uutiset | TenViesti Oy |