Mitä lokalisointi on?

Tämän sivuston tarkoituksena on tarkastella kääntämistä ja lokalisointia lähinnä kaupallisista lähtökohdista. Siksi tässä yhteydessä ei laajalti paneuduta alan historiaan tai yleisiin periaatteisiin. Asiasta kiinnostuneille on tarjolla runsaasti tietoa muun muassa vasemmassa sarakkeessa olevien linkkien kautta.

Koska kääntämisen ja lokalisoinnin parissa työskentelevät eivät kuitenkaan voi olla jatkuvasti törmäämättä joihinkin alan peruskäsitteisiin, selvitetään seuraavassa lyhyesti näitä käsitteitä ja niiden eroavuuksia

Kääntäminen

Yksi yleisesti käytössä oleva määritelmä on kuvata kääntäminen (Translation) lähdekielisen tekstin sisällön muuntamiseksi samansisältöiseksi kohdekieliseksi tekstiksi ottaen erityisesti huomioon kulttuurilliset erot ja tyylin. Kun kääntämisen käsite rajataan tekstinmuuntamiseksi, kaiken puhutun tai muulla tavoin kuin tekstinä ilmaistun kielen muuntamista kutsutaan vastaavasti tulkkaukseksi (Interpretation).

Jo edellä esitetty määritelmä kuvastaa kääntämisen olemusta ja siinä esiintyviä haasteita nykyaikaisessa kanssakäymisessä. Koska useimpia kieliä ei voi niiden yleisen olemuksen ja tarkoitusperän vuoksi muuntaa suoraan toisiksi kieliksi puhtaasti matemaattisilla malleilla, käännökset ja niiden laatu tai lähde- ja kohdekielen sisällön yhdenmukaisuus aiheuttavat usein laajaa keskustelua ja myös väärinkäsityksiä.

Erityisen haastavaksi kääntämisen käsite muodostuu, jos kuvitellaan sisällön muuntamisen voivan tapahtua täysin yksiselitteisesti kielestä toiseen, etenkin jos käännettävä kieli ja sen kohdekieli ovat rakenteellisesti hyvin erilaisia.

Ongelmaan törmätään nykyisin usein erityisesti teknistä kieltä käännettäessä, sillä alan lähdekielistä hegemoniaa voimakkaasti hallitseva englanti on rakenteeltaan hyvin erilaista kuin monet sijamuodoilla tai poikkeavilla kielellisillä rakenteilla operoivat kielet.

Hyvä esimerkki tästä on oma kotoinen suomen kielemme. Englantia äidinkielenään puhuvan voi olla lähes ylivoimaisen vaikea ymmärtää, mitä vaikeaa voisi olla esimerkiksi seuraavanlaisen virkkeen kääntämisessä yksiselitteisesti ymmärrettäväksi suomeksi:

Choose Delete to delete the text or Erase to erase the file.

Teknistä kieltä ammatikseen kääntävät törmäävät kuitenkin tällaisiin käännöshaasteisiin päivittäin. Jos käännöstä teettävä kuvittelee, että mikä tahansa kieli voidaan sellaisenaan muuntaa suoraan toiseksi kieleksi, osapuolten välille taatusti syntyy ainakin keskustelua.

Erityisen korostuneesti kielten "epämatemaattisuus" nousee esiin, kun yritetään tehdä käännöksiä kielestä toiseen tietokoneen avulla, niin sanottuna konekäännöksenä. Kun edellä esitetty esimerkkiteksti käännetään suomeksi Google-kääntäjällä, päädytään seuraavaan:

Valitse Delete poistaa tekstiä tai Erase poistaa tiedoston.

Sisällöllisesti tulos on jopa yllättävän ymmärrettävä. Lopputuloskin voisi olla toimiva, jos kyseisessä laitteessa valintapainikkeet olisivat nimeltään Delete ja Erase. Mutta jos, nykyisin hyvin yleisen käytännön mukaisesti, valintapainikkeiden tai käyttöjärjestelmäkäskyjen käännökset tehdään erillisinä toimeksiantoina, on hyvin vaikea välttyä kahden Poista-painikkeen ongelmalta.

Sama koskee tietenkin kaikkea muutakin modulaarista kääntämistä. Nykyaikaisten käännös- ja lokalisointityökalujen käytön myötä panostetaan paljon sanojen ja tekstin kierrättämiseen erilaistenkäännösmuistien avulla. Käännösmuistityökaluja ja niiden käytön etuja ja rajoituksia käsitellään lähemmin toisaalla tällä sivustolla.

Edellä esitetyn perusteella on kuitenkin helposti ymmärrettävissä, miksi edes kaikkia ihmisen tekemiä käännöksiä ei aina ole mahdollista tai ainakaan järkevää kierrättää suoraan käännösmuistien kautta kohdekieliseksi tekstiksi. Konekäännösten osalta tilanne on vieläkin haastavampi.

Jos kääntämisen määritelmästä poimitaan vielä erilleen kulttuurilliset erot ja tyyli, voidaan vain spekuloida sillä, miten esimerkiksi kaunokirjallisuuden kääntäminen voisi onnistua konekäännöksen avulla. Taideteoksen kääntäminen on kuitenkin muiltakin osin ilmiönä erilainen kuin "käyttökäännös". Siksi kääntämiseen ja sen teoreettiseen puoleen ei tässä yhteydessä paneuduta enempää.

Koska jo kääntämisenkin luonteeseen kuuluu myös kulttuurillisten erojen ja paikallisen tyylin huomioon ottaminen, pelkkä käännöstyö voi olla itsessään lokalisointia, ainakin sen yksinkertaisimmassa muodossaan. Lokalisoinnin käsite on kuitenkin kääntämistä laajempi ja nykyisessä eri kielten ja kulttuurien välisessä kanssakäymisessä yleisen yhteisymmärryksen kannalta usein vielä kieltäkin tärkeämpi elementti.

Lokalisointi eli kotoistaminen

Kun kääntäminen on lähdekielisen tekstin sisällön muuntamista samansisältöiseksi kohdekieliseksi tekstiksi, se useimmiten on myös lokalisoinnin olennainen osa ja perusta.

Joissakin tapauksissa lokalisointia kuitenkin voidaan tehdä myös ilman varsinaista käännöstyötä. Esimerkkinä voisi olla vaikkapa "brittienglannin" muokkaaminen "amerikan englanniksi" tai "suomenruotsin" muokkaaminen "riikinruotsiksi".

Tällöin tekstin sisältöä ei välttämättä muunneta toiseksi kieleksi vaan ainoastaan muokataan kohdekielessä käytettäviä ilmaisuja vastaamaan toisen, sinänsä samaa peruskieltä käyttävän, maan kielellisiä ja kulttuurellisia ominaisuuksia.

Lokalisoinniksi (Localization) määritellään tavallisimmin tuotteen muokkaaminen kielellisiltä ja kulttuurillisilta ominaisuuksiltaan (maa, maantieteellinen alue, kieli) sopivaksi myyntiin alueella, jossa sitä on tarkoitus käyttää.

Lokalisointi (kotoistaminen) yhdistetään nykyisin usein tietokoneohjelmiin, www-sivustoihin ja teknisten laitteiden käyttöliittymiin, jolloin mukana on myös tekninen aspekti eli toimiminen kyseisen alueen (Locale) teknisten vaatimusten asettamissa rajoissa. Tietokone- ja tekniikkapainotteisen työskentelyn myötä lokalisoinnista onkin tullut aivan oma, yhä laajeneva liiketoiminnan haaransa.

Lokalisointia ei kuitenkaan aina ole tehty - eikä vieläkään tehdä - pelkästään tietokoneita varten. Jo kauan sitten alettiin tehdä tietokirjoja ja teknisiä käyttöohjeita, joissa tekstin yksioikoisen kääntämisen ohella muokattiin tekstisisältöä, kuvitusta ja graafista aineistoa vastaamaan kohdemaan olosuhteita.

Kääntäjän rooli tällaisissa teoksissa kuvattiinkin usein tyyliin "suomentanut ja Suomen olosuhteisiin soveltanut...". Toimituksissa saatettiin myös lisätä kokonaan uutta aineistoa tai poistaa ja vaihtaa olemassa olevaa sen vuoksi, että tuote saataisiin paremmin vastaamaan kohdealueen olosuhteita. Muokkaustyöllä pyrittiin ennen kaikkea parempaan uskottavuuteen ja kiinnostavuuteen tuotteen uudella kohdealueella, mikä myös edelleen on lokalisoinnin keskeinen tavoite.

Internationalisointi eli kansainvälistäminen

Kun kirjoissa ja painotuotteissa etenkin takavuosien väripainoteknologia suosi suuria painosmääriä, tuotteita alettiin suunnitella sellaisiksi, että painotyössä voitiin käyttää mahdollisimman paljon samaa väripohjaa. Paikallinen ilme tuotteisiin saatiin vaihtamalla ainoastaan musta painofilmi, jolloin painatuskustannuksissa säästettiin huomattavasti painamalla useiden maiden markkinoille tarkoitetut tuotteet yhtenäisinä tuotantoprosesseina.

Jotta näin voitaisiin menetellä, suunnittelussa jouduttiin kuitenkin alusta alkaen ottamaan huomioon se, että kansalliset kielet olivat pituudeltaan ja rakenteeltaan erilaisia. Jotta graafisia elementtejä (tekstilaatikoita, väripohjia, taulukoita ja käyriä) ja kuvia ei jouduttaisi jälkikäteen siirtämään eri kielten vaihtelevan tekstipituuden vuoksi, alkuperäiskielinen tuote alettiin yhä rationaalisemmin suunnitella sellaiseksi, että se toimisi ja olisi lokalisoitavissa erilaisille alueille ja kielille.

Näin syntyi kansainvälistämisen käsite. Kansainvälistäminen eliinternationalisointi (Internationalization) on tekninen prosessi, jossa tuotteesta luodaan sellainen, että sitä voidaan helposti käyttää tai sen voi helposti muokata soveltuvaksi käyttöön myös muissa maissa.

Nykyaikaisessa internationalisoinnissa pyritään ensinnäkin ottamaan huomioon kääntämisen ja lokalisoinnin tarpeet. Teksti laaditaan siis alusta alkaen sellaiseksi, ettei se alkukielellään rakentuisi moniselitteisten kielellisten rakenteiden ja sanaleikkien varaan. Lisäksi pyritään tietoisesti välttämään kulttuurisia erityispiirteitä ja tuottamaan kieltä, joka lokaalien elementtiensä osalta olisi mahdollisimman neutraalia.

Tällaisen pyrkimyksen äärimmäisenä tuloksena on syntynyt ilmaisultaan hyvin pelkistettyjä kieliä, joiden käyttämisellä yritetään välttää virheellisesti tulkittavien käännösten syntyminen jo ennen käännöksen tekemistä.

Jotta tulevaisuudessa mahdollisimman ymmärrettäviä käännöksiä voitaisiin menestyksekkäästi tuottaa kierrättämällä käännösmuisteissa ennestään olemassa olevia käännöksiä tai peräti automaattisenkonekäännöksen avulla generoimalla, alkuperäinen kieli ei saa sisältää mitään kontekstiriippuvaisia moniselitteisiä elementtejä.

Yksi esimerkki tällaisesta pelkistetystä lähdekielestä on Simplified English, jota käytetään jo joidenkin suurten kansainvälisten yritysten teknisen dokumentoinnin lähdekielenä. Aihetta käsitellään lähemmin toisaalla tällä sivustolla.

Mitä suurempaan tehokkuuteen käännös- ja lokalisointitoiminnassa pyritään, sitä enemmän hintana on kielen latistuminen ja äärimmäinen pelkistyminen. Aihe on herättänyt laajaa ja kärjekästäkin keskustelua niin käännöstyötä ammatikseen tekevien piirissä kuin käännöstä ja lokalisointia tilaavienkin puolella.

Suomen nykyinen kääntäjäkoulutus tähtää vielä varsin voimaperäisesti puhtaasti kielellisien elementtien hallintaan, mutta kielen pelkistämisen kysymykset ja nykyaikaisen kieliteknologian ja käännöstyökalujen käyttö on nousemassa myös kääntäjäkoulutuksessa yhä keskeisempään asemaan.

Vastaisuudessa nouseekin luultavasti merkittäväksi kilpailutekijäksi segmentoida erilaiset osa-alueet riittävän hyvin. Jos varsinainen taidekirjallisuuden kääntämisen tarpeet jätetään kokonaan tämän tarkastelun ulkopuolella, on oletettavissa, että käännös- ja lokalisointiliiketoiminnan alueelle syntyy yhä enemmän erikoistuvia segmenttejä.

Tuotteet, jotka perustuvat vahvasti kieleen itseensä, jäänevät pitkälle eteenpäin kyvykkäiden "ihmiskääntäjien" tehtäväksi josta myös joudutaan maksamaan tarvetta vastaava hinta. Sitävastoin päivittäisen tiedontarpeen täyttävä "käyttökieli" muuttuu yhä pelkistetymmäksi, jolloin sitä voidaan tehokkaiden käännös- ja lokalisointityökalujen ja jatkossa myös konekääntämisen avulla tuottaa suuria määriä edulliseen hintaan.

Käännöstä ja lokalisointia käyttävien ja tilaavien asiakkaiden on  hyödyllistä ymmärtää, että omien tavoitteiden ja tarpeiden selvittäminen on tärkeää jo ennen käännös- ja lokalisointiprojektin aloittamista.

Tuijottaminen pelkästään alhaisiin kustannuksiin voi joskus kostautua pahasti heikkolaatuisen lopputuloksen kielteisillä vaikutuksilla. Toisaalta usein ammattitaitoisen lokalisointikonsultin hyödyntäminen projektin alkuvaiheessa maksaa itsensä takaisin jo ensimmäisissä tuotantovaiheissa, kun vältytään moninkertaisilta virheratkaisuilta, niiden korjailuilta ja tietämättömyydestä aiheutuvien epätaloudellisten prosessien ja työkalujen käyttämisestä syntyviltä ylimääräisiltä kustannuksilta.

Kääntäminen

KÄÄNTÄMINEN = Lähdekielisen tekstin sisällön muuntaminen samansisältöiseksi kohdekieliseksi tekstiksi ottaen erityisesti huomioon kulttuurilliset erot ja tyylin.

> Lue lisää


Lokalisointi

LOKALISOINTI = Tuotteen muokkaaminen kielellisiltä ja kulttuurillisilta ominaisuuksiltaan (maa, maantieteellinen alue, kieli) sopivaksi myyntiin alueella, jossa sitä on tarkoitus käyttää.

> Lue lisää

527efb333